PARIISI Kieli on ranskalaisille sydämen asia. Siinä määrin, että ranskan yksinkertaistamiseen tähtäävä oikeinkirjoitusuudistus on saanut vastaansa niin useiden lehtien pääkirjoitustoimittajat, opiskelijajärjestöt kuin äärioikeistolaisen Kansallinen rintama -puolueenkin.
Mistään uudesta tai erityisen laajasta reformista ei ole kyse. Silloisen pääministerin asettama kielenhuoltoryhmä laati listan uudistettavista sanoista jo vuonna 1990.
Asiasta syntyi kuitenkin myrsky tänä vuonna ranskalaisten tv-uutisten kerrottua, että yksinkertaistetut kirjoitusmuodot otettaisiin käyttöön ensi syksyn oppikirjoissa.
Jacqueline ei aksenteistaan luovu
Erityistä närkästystä on herättänyt sirkumfleksin poistaminen. Oikeinkirjoitusuudistus kun poistaisi alaspäin aukeavalta kulmalta näyttävän aksentin i- ja u-kirjaimista, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Sääntöjen yhtäkkinen muuttaminen vain vaikeuttaa opiskelua
Jacqueline, Pariisi
Pariisilainen Jacqueline ei aio luopua aksenteistaan: vaikuttaa-verbi on hänelle yhä paraître, ei paraitre. Jacqueline arvelee, että myöskään koululaisia muutokset eivät auta vaan pikemminkin sekoittavat.
– Uudistuksen tarkoitus on varmasti hyvä, mutta käytännössä aksenttien poistaminen ja kielioppisääntöjen yhtäkkinen muuttaminen ainoastaan vaikeuttaa opiskelua, hän toteaa.
Samaa mieltä on moni muukin.
Kansanliike vaatii kaikkien aksenttien säilyttämistä
Ranskan nykyisen opetusministeriön ajama uudistus on saanut vastaansa ison ja vihaisen joukon ranskan kielen kummallisuuksia puolustavia kansalaisia.
Viikkolehti L'Obsin tilaaman kyselyn mukaan 82 prosenttia kansalaisista vastustaa muutoksia.
Touche pas à mon circonflexe, älkää koskeko sirkumfleksiini, ovat julistaneet monet lehdet ja blogit. Twitteristä löytyy tuhansia kommentteja hashtagilla #JeSuisCirconflexe, "minä olen sirkumfleksi".
Sirkumfleksin poistumisen ohella kapinahenkeä on kylvänyt esimerkiksi sipuli- eli oignon-sanan uusi kirjoitusasu. Oignon kun kirjoitetaan uuden suosituksen mukaisesti ilman i-kirjainta: ognon.
Pariisilaisella ruokatorilla asioiva Albert ilmoittaa, että aikoo jatkossakin ostaa sipulinsa i-kirjaimella.
– Lautasellani on usein sipulia, kuten ranskalaisilla yleensäkin. Mutta eivät ne ole kunnon sipuleita ilman i-kirjainta, Albert parahtaa.
Albert kertoo hänkin vastustavansa koko oikeinkirjoitusuudistusta, jota hän kuvaa "poliitikkojen hölmöksi voimannäytöksi".
Ulkomaalaisopiskelijat eivät itke hattujen perään
Etäisyyttä oikeinkirjoitusuudistukseen on ottanut viime viikkoina myös kielestä huolehtiva Ranskan akatemia. Akatemia on korostanut, ettei uudistus ole alun perinkään sen laatima, vaan erillisen työryhmän tekele.
– Vastustamme kaikenlaisia kieliuudistuksia, mutta kannatamme kielen harkittua yksinkertaistamista, tietyin varauksin. Uudet säännöt eivät voi olla ylhäältä päin saneltuja ja niiden on kestettävä aikaa, Ranskan akatemian edustaja sanoi sanomalehti Le Figaron haastattelussa.
On kuitenkin yksi ryhmä, joka suhtautuu kieliuudistukseen suopeasti – nimittäin ranskaa opiskelevat ulkomaalaiset. Ranskan kielellä kun on vaikean kielen maine osin juuri siksi, että ääntäminen ja kirjoittaminen poikkeavat monissa tapauksissa toisistaan. Muun muassa tätä ongelmaa uudistus pyrkii helpottamaan.
Kansanliikkeen nostanut sirkumfleksi on yksi tällainen ääntymätön merkki. Siitä voi useimmiten ainoastaan päätellä, että sanassa on joskus muinoin ollut s-kirjain.
– Minulla on muutenkin vaikeuksia ääntymättömien aksenttien kanssa, niitä kun ei käytetä saksan kielessä. Uudistus siis pikemminkin helpottaa opiskelua, ranskaa Pariisissa opiskeleva sveitsiläinen Matthias sanoo.
Coût- eli kustannus-sana saa siis hänen puolestaan olla mielihyvin jatkossa cout.
Joka viides ranskalaisnuori ei osaa kirjoittaa kunnolla
Kielen ammattilaisia muutokset tai niiden herättämä kohu eivät yllätä.
Me tykkäämme äristä, se kuuluu luontoomme
Ranskanopettaja Tchouan Bedel
– Ranskalaiset ovat konservatiivisia ja hyvin ylpeitä kielestään. Kun kielioppisääntöjä ryhdytään muuttamaan, vahva vastareaktio on taattu, sanoo ranskanopettaja Tchouan Bedel.
Hänen mukaansa ranskalaiset ovat myös luonnostaan vähän vastarannan kiiskiä.
– Me tykkäämme äristä, se kuuluu luontoomme, Bedel tokaisee.
Opettajat kuitenkin muistuttavat, että Pisa-tutkimuksen mukaan joka viidenneltä ranskalaisnuorelta puuttuu peruskirjoitustaito. Siinä olisikin kenties parempi aihe ärinälle.
– Kieli on iso osa identiteettiä ja ymmärrän hyvin, että tämä uudistus herättää ärtymystä. Kannatan kuitenkin ranskan varovaista yksinkertaistamista, sillä mielestäni on tärkeintä, että koko kansa hallitsee kielensä, sanoo opettaja Fabienne Paul.
Henkilökohtaisesti Fabienne jää silti kuulemma ikävöimään monia ranskan kielen uudistuksen myötä poistuvia erikoisuuksia. Etenkin nénuphar- eli lumme-sanaa, jonka uusi kirjoitusasu on lyhyempi nénufar.
– Oi nénuphar, niitä ph-kirjamia tulee kovin ikävä!